Vasikasta lehmään; jokaisella ryhmällä on oma erityinen järjestyksensä

Tapaa tilallinen: Marianne Deelstra

Kahden pienen lapsen äitinä, maitoautomaatin omistajana, keinosiemennysteknikkona Repro Plusilla sekä viljelijän vaimona 30-vuotias Marianne Deelstra Reitsumista omistaa koko elämänsä perheelle, maatilalle ja maanviljelylle. Yhdessä miehensä Jennen ja miehen vanhempien kanssa hän lypsää peräti 300 lehmää, ja heillä on 200 nuorta karjaeläintä. ”Rakastan kaikkien näiden asioiden tekemistä, ja niin kauan kuin voin hoitaa kaikki tehtävät, en näe mitään syytä luopua mistään työni osasta.”

Juomme kahvimme maitonavetan kanttiinissa. Kanttiinin nurkassa on lastenvaunut, joissa nuorin Deelstroista nukkuu sikeästi. Kanttiinia on korotettu hieman, jotta sieltä voi pitää silmällä karjaa. ”Työaikoina istumme yleensä täällä – keittiön pöydän sijasta – myös neuvonantajien ja työntekijöiden kanssa. Tällä tavalla voimme erottaa työmme ja yksityiselämämme onnistuneesti. Meidän on myös helpompi seurata lehmiä täältä. Kun istumme täällä, huomaamme usein jotain: yksi lehmistä on kiimassa tai toinen vaikuttaa huonovointiselta."

Navetta rakennettiin vuonna 2014, mutta se koetteli kärsivällisyyttä: luvan hankkimisessa meni yhteensä 7 vuotta lukuisien vastalauseiden vuoksi. Kun navetta oli valmis, se täytettiin heti myönnetyn luvan mukaisella määrällä lehmiä. Tämä osoittautui onnenpotkuksi: fosfaattioikeuksien myöntämispäivänä Deelstran perhe oli täyttänyt navetan lähes täyteen, ja heille myönnettiin riittävät fosfaattioikeudet. ”Koska olimme ostaneet 12 hehtaaria maata fosfaattioikeuksilla, meidän täytyi lisäksi vähentää karjaamme vain muutamalla lehmällä. Teimme tämän hävittämällä vanhempia lehmiä. Aluksi tämä johti lehmien keski-iän laskemiseen, mutta nyt alamme nähdä taas keski-iän nousevan hieman."

Lypsäminen kolme kertaa päivässä antaa enemmän aikaa perheelle

He ovat äskettäin aloittaneet uudelleen lypsämisen kolme kertaa päivässä. ”Tiedämme kokemuksesta, että tuotto nousee noin 10 500 kg:aan maitoa. Mikä tärkeintä, olemme saaneet sen vaikutelman, että tämä auttaa lehmiämme pysymään terveinä. Kaikki vain toimii paremmin tällä tavalla", sanoo Marianne. Lypsy kestää noin 2 tuntia Delavalin 40 pilttuun pyörivällä alustalla. Jenne ei pelkästään pidä lypsämisestä, vaan hänestä on tärkeää nähdä jokainen lehmä joka päivä. ”Tällä tavalla kiinnitämme erityistä huomiota lehmiimme ja huomaamme pian, jos jotain on vialla.”

Lypsy kolme kertaa päivässä ei ainoastaan tuota lisätuloja, mistä on hyötyä nyt kun Jennen vanhemmat vetäytyvät hiljalleen pois maatilan töistä, mutta se antaa myös perheelle mahdollisuuden viettää enemmän aikaa yhdessä. Tämä ei välttämättä avaudu heti: enemmän työtä, mutta silti enemmän vapaa-aikaa. Ratkaisu on lypsäjä, joka huolehtii kolmannesta lypsystä joka ilta. Jenne lypsää kello 5.00, ja iltapäivällä klo 13.00–15.00 joku muu hoitaa lypsämisen. Tämän lypsäjän lisäksi he työllistävät toisen kokopäiväisen työntekijän. Tämänkin hyödyt perhe tietää varsin hyvin. ”Tämä tarkoittaa sitä, että voimme ottaa vapaata tai lähteä lomalle.”

Osa-aikainen keinosiemennysteknikko Repro Plusilla

Marianne ei ole itse kotoisin maatilalta. Sen sijaan hän oppi maanviljelyä naapuriltaan. 14-vuotiaasta lähtien aina 24-vuotiaaksi asti hän toimi säännöllisesti lypsäjänä maatilalla. Hänellä on paljon mukavia muistoja tästä ajasta, jolloin hän oppi paljon. Lypsämisen lisäksi hän oppi myös keinosiementämään. Kun naapuri osti lypsykoneen, Marianne menetti osan työstään. Hän otti vastaan työpaikan Repro Plusilla keinosiementäjänä – ensin kokopäiväisesti, mutta nykyään hän tekee 15–20 tuntia viikossa kotona tekemänsä työn lisäksi. ”Ryhmä, jonka kanssa työskentelen – kaikki miehiä – on erittäin mukava porukka. Minulle on paljon hyötyä siitä, että työni Repro Plusilla vie minut säännöllisesti muille maatiloille. Omalla maatilalla joitakin asioita voi olla vaikea huomata. Kun katsoo, miten toinen tilallinen toimii, saattaa kuitenkin havaita asioita, joita voi hyödyntää myös omalla maatilalla. Joskus näen kauniita eläimiä ja haluaisin mielelläni kokeilla teettää niillä jälkeläisiä kotitilallani.” Silloin tällöin Deelstrasin perhe voittaa palkintoja, mutta tähän saakka he eivät ole keskittyneet siitoseläimiin ja kilpailuihin. ”Tyttäremme pitää lehmistä erittäin paljon. Ken tietää, saatamme osallistua vasikoiden sarjassa kilpailuihin tulevaisuudessa.” 

Navetassa oleva Highline-ruokinta-aita on erittäin kätevä, kun teemme keinosiemennystä omalla maatilalla. Tietyn lehmän pitäminen kytkettynä on erittäin hyödyllinen ominaisuus tähän tarkoitukseen. ”Jos emme ole itse kotona, joku muu voi tulla ja keinosiementää lehmät. Siinä voi kestää jonkin aikaa. Kaikkia lehmiä ei kuitenkaan tarvitse pitää kytkettynä.” Jos keinosiemennys epäonnistuu, maatilalla on aina sonni. Lehmät, joilla on vaikeuksia tulla tiineeksi, saavat toisen mahdollisuuden sonnin kanssa. Navettaan on asennettu erittäin kestävä Spinder-sonnikarsina. ”On tärkeätä, että voimme työskennellä turvallisesti sonnin kanssa, vaikka sonnimme onkin varsin nuori (eikä siis kovin suurikokoinen vielä). Ensin kytkemme sonnin ruokinta-aitaan karsinan eteen. Sitten päästämme lehmän sisään, emmekä päästä sonnia ruokinta-aidasta, ennen kuin karsina on suljettu. Turvallisuus on tärkeintä. Tämä pätee myös sonniin. Lattiassa oleva kumi varmistaa, että sonni voi olla lehmien kanssa turvallisesti.”

Vasikasta lehmään: jokaisella ryhmällä on oma erityinen järjestyksensä

Nuori karja on majoitettu vanhaan maataloon. Pitkä rivistö vasikkakarsinoita täyttää koko seinän ja entisen lypsyhuoneen: sekä puisia yksilökarsinoita että muovikarsinoita käytetään. ”Meillä on riittävästi yksilökarsinoita käytettävissä, jotta vasikat voidaan sijoittaa niihin vähintään 3 viikoksi, joskus jopa 5 viikoksi, ennen kuin ne voivat liittyä ryhmään. Karsinat puhdistetaan huolellisesti käytön jälkeen, ja ne jätetään kuivumaan, ennen kuin käytämme niitä uudelleen.” Ryhmän vasikat siirretään vanhaan pihattonavettaan noin 4 kuukauden ikäisinä. Tämä navetta rakennettiin kokonaan uudelleen vuonna 2018. ”Itse asiassa vain karsinat jätettiin paikalleen. Osa seinistä ja katosta, joka oli asbestin peitossa, vaihdettiin." Tässä navetassa vasikat oppivat makaamaan karsinoissa. Nuorimmat ryhmät käyttävät vielä ruokintaletkua, mutta vanhemmat ryhmät alkavat käyttää ruokinta-aitaa. Vasikat käyvät läpi eri ryhmävaiheita ja ottavat lopulta paikkansa maitonavetassa lehminä.

Maitokarja makaa patjoilla, jotka peitetään sahanpurulla kerran tai kaksi kertaa viikossa käyttämällä levitintä. ”Lattianavetta oli mielestämme liian työläs ja siihen liittyi liikaa kustannuksia. Kokemuksemme patjoista ovat olleet hyviä, ja tähän mennessä solumäärämme on matala." Profit-parrenerottimet ovat vankkoja, ja niissä on riittävästi tilaa eläinten päille. Muotoillun niskatuen ansiosta lehmillä on riittävästi tilaa nousta seisomaan. Lähes koko navetan sisätilat on asennettu yhden illan aikana ystävien ja työntekijöiden avustamana. ”Yhdellä ihmisellä oli kokemusta navettakalusteiden asentamisesta. Hän keräsi osat yhteen, asetti kaiken oikeisiin paikkoihin ja ohjeisti muita. Hänen asiantuntemuksensa ja järjestelmällisen työn ansiosta oli varsin helppoa koota kalusteet omatoimisesti.”

Miten asiat tehdään maatilalla

Tämän vuoden huhtikuusta lähtien pihalla on ollut maitoautomaatti. Omien lehmiensä maidon lisäksi he myyvät myös kananmunia (jotka ovat peräisin omista kanoista), hilloa, pannukakkuaineksia sekä muita tuotteita. Aluksi uteliaita olivat lähinnä oman kylän ihmiset, mutta hiljalleen ympäröivien alueiden ihmiset alkoivat löytää tiensä maitoautomaatille. ”Ei siinä ole edes paljon työtä. On vain muodostettava sopiva rutiini. Kun maitosäiliö on tyhjennetty, puhdistan myös maitoautomaatin välittömästi." Tämän ansiosta maito on aina tuoretta, ja asiakkaat voivat säilyttää sitä turvallisesti useita päiviä kauemmin. Viime kesänä he myivät paljon jäätelöä ja asettivat piknikpöydän ulos. Maitoautomaatin vieressä oleva niitty oli täynnä luonnonkasveja. ”Näin voimme näyttää alueella asuville, että tilallisina tuotamme aitoa ja rehellistä ruokaa ja annamme oman panoksemme luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Maatilasta kiinnostuneet ihmiset ovat tervetulleita kurkkaamaan, mitä täällä tapahtuu.”

Tärkeimmät luvut